Tšekki

Suomi-Tšekki-seura

Loikkaa: valikkoon, hakuun

Tämä artikkeli käsittelee valtiota. Tšekin kielestä, katso tšekin kieli.

Česká republika
Tšekin tasavalta
Tšekin lippu   Tšekin vaakuna
lippu vaakuna
Tšekin sijainti (tekijä: David Liuzzo)
Valtiomuoto tasavalta
Presidentti
Pääministeri
Miloš Zeman
Bohuslav Sobotka
Pääkaupunki Praha (1 172 975 as.)
Muita kaupunkeja Brno (367 396 as.),
Ostrava (313 088 as.)
Pinta-ala
 – josta sisävesiä
78 866 km² (sijalla 114)
2 %
Väkiluku (2004)
 – väestötiheys
 – väestönkasvu
10 230 000 (sijalla 74)
130 / km²
−0,05 % (2005)
Viralliset kielet tšekin kieli
Valuutta Tšekin koruna (CZK)
BKT (2003)
 – yhteensä
 – per asukas
sijalla 44.
161,1 miljardia USD
15 700 USD
HDI (2002) 0,868 (sijalla 32)
Elinkeinorakenne maatalous 3,4 %,
palvelut 57,3 %,
teollisuus 39,3 % BKT:sta
Aikavyöhyke
 – kesäaika
UTC+1
UTC+2
Itsenäisyys
Itävalta-Unkarista
Tšekkoslovakia jakautui
 
28. lokakuuta 1918
1. tammikuuta 1993
Lyhenne
Maatunnus
 
CZ
ajoneuvot: CZ
lentokoneet: OK
Kansainvälinen
suuntanumero
+420
Motto Pravda vítězí
(Totuus voittaa)
Kansallislaulu Kde domov můj
Tšekki eli Tšekin tasavalta on sisämaavaltio Keski-Euroopassa. Sen naapurivaltioita ovat Saksa, Itävalta, Slovakia ja Puola. Tšekin väestön suuren enemmistön muodostavat slaaveihin lukeutuvat tšekit. Maan pääkaupunki on Vltavajoen varrella sijaitseva Praha. Tšekki kuuluu Euroopan unioniin ja sen passivapaaseen Schengen-alueeseen sekä NATOon.

Sisällysluettelo

Historia

Nykyinen Tšekki koostuu kolmesta historiallisesta alueesta: Böömistä, Määristä ja Sleesian kaakkoisosasta. Böömin kuninkaan arvonimen saivat ensimmäisinä Vratislav II (1085) ja Vladislav II (1158), perinnöllinen arvonimestä tuli Ottokar I Přemyslista (1198) alkaen. Ottokar II Přemyslin (kuningas 1253–1278) aikana valtakunta oli laajimmillaan, ja käsitti muun muassa myös nykyiseen Itävaltaan kuuluvista maakunnista suurimman osan. 1200-luvulla alueelle alkoi muuttaa saksalaisia. Matkallaan Puolasta Unkariin vuonna 1241 mongolit karttoivat Tšekinmaata. Vuonna 1346 kuninkuuden peri Kaarle, josta sittemmin järjestysnumerolla IV tuli myös keisari. Kaarle IV perusti Keski-Euroopan ensimmäisen yliopiston hallituskaupunkiinsa Prahaan, joka oli tuolloin Euroopan merkittävimpiä kaupunkeja.

Tšekkiläinen katolinen pappi Jan Hus (noin 1370–1415) oli ensimmäisiä uskonpuhdistajia ja hänet poltettiin lopulta roviolla katolisen kirkon Konstanzin kirkolliskokouksen yhteydessä. Paavin julistaessa ristiretken harhaoppisuutta vastaan hussilaiset nousivat kapinaan hussilaissodissa. Böömissä vahvistettiin uskonnonvapaus 1436, mutta vain lyhyeksi aikaa.

Böömin kruunu siirtyi vuonna 1526 vuosisatojen ajaksi Habsburg-suvulle ja alueesta tuli jälleen kiinteämmin osa Roomalaista keisarikuntaa. Böömin aateliston ja Habsburg-keisarien välinen kamppailu vallasta johti lopulta yhteenottoon 1618, josta käynnistyi koko Keski-Eurooppaa riepotellut kolmikymmenvuotinen sota. Tšekkien oikeuksien kannalta lopputulos oli katastrofi: sodassa alakynteen jääneet protestanttiset aateliset menettivät pitkälti valtansa ja vastedes myös "Böömin kruunun maiden" asioista päätettiin Wienissä. Tšekin kirjakielen käyttö tyrehdytettiin, ja uudelleen kieltä alettiin kehittää vasta 1700- ja 1800-lukujen taitteessa, jolloin käynnistynyt kansallinen herätys johti 1800-luvun mittaan nykyaikaisen tšekkiläisen kansakunnan syntyyn. Böömi oli Itävalta-Unkarin teollistuneimpia alueita, ja vähitellen tšekkiläinen enemmistö syrjäytti saksankielistä vähemmistöä taloudellisista valta-asemista.

1900-luku

Ensimmäisen maailmansodan jälkeen Itävaltaan kuuluneista Böömin kruunun maista sekä Unkarin slovakialaisesta alueesta, Ruteniasta ja muistakin Unkarin alueista muodostettiin uusi Tšekkoslovakian valtio, jonka pääkaupungiksi tuli Praha. Valtioon jäi erittäin suuri saksalaisvähemmistö, ja Slovakian eteläosissa väestön enemmistön muodostivat unkarilaiset.

Ennen toista maailmansotaa Saksa liitti itseensä länsivaltojen suostumuksella (syyskuun 1938 Münchenin sopimus) Tšekkoslovakian saksalaisenemmistöiset niin sanotut sudeettialueet. Pian tämän jälkeen Saksa miehitti jäljelle jääneen Tšekin ja muodosti tšekkien asuinalueesta Böömin ja Määrin valtakunnanprotektoraatin (Reichsprotektorat Böhmen und Mähren), joka oli Saksan hallinnon alainen, samalla kun Slovakiasta tuli muodollisesti itsenäinen Saksan vasallivaltio. Protektoraatin johtaja oli SS:n tiedustelupalvelun SD:n johtaja Heydrich kunnes hänet brittiläis-tšekkoslovakialaisessa operaatiossa 27. toukokuuta 1942 surmattiin. Toisen maailmansodan lopussa Prahassa olleet Vlasovin saksalais-venäläiset joukot kääntyivät saksalaisia vastaan ja kaupungissa taisteltiin lyhyen aikaa. Kenraali Pattonin johtama 3. armeija vapautti Tšekkoslovakian läntisimmät osat ja puna-armeija loput. Amerikkalaisjoukot vetäytyivät Neuvostoliiton kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti.

Sodan jälkeen kommunistien asema oli niin vahva, että heidän onnistui Neuvostoliiton tuella kaapata valta 1948. Tšekkoslovakiasta tuli käytännössä NL:n satelliittivaltio. Tšekkoslovakian kommunistinen puolue käynnisti 1967–1968 poliittisen uudistusprosessin (Prahan kevät), jonka Neuvostoliitto rusensi elokuussa 1968 nk. Brežnevin opin mukaisesti miehittämällä valtion.

Vuonna 1969 Tšekkoslovakia jaettiin kahteen osavaltioon, Tšekkiin ja Slovakiaan. Valtio siirtyi demokratiaan marraskuun 1989 lähes verettömällä "samettivallankumouksella". Patoutuneet kansallisuuskiistat halvaannuttivat demokratian oloissa liittovaltion toimintaa niin, että se lakkautettiin parlamentaarisella päätöksellä 1. tammikuuta 1993 alkaen, jolloin molemmat osavaltiot muuttuivat itsenäisiksi valtioiksi. Tšekki liittyi NATOon 1999 ja sekä Tšekki että Slovakia kuuluvat niihin kymmeneen valtioon, joista tuli Euroopan unionin jäseniä 1. toukokuuta 2004.

Politiikka

Tšekin tasavalta on parlamentaarinen demokratia, jonka valtion pää on presidentti. Parlamentti valitsee presidentin viisivuotiskausiksi. Presidentillä on oikeus määrätä perustuslaillisen oikeuden tuomarit, hajottaa parlamentti tietyin ehdoin ja veto-oikeus lainsäädäntöön. Hän nimittää myös pääministerin, joka puolestaan määrittää sisä- ja ulkopolitiikan päälinjat ja kokoaa hallituksen.

Tšekin parlamentti (Parlament) on kaksikamarinen, edustajainhuoneessa (Poslanecká sněmovna) on 200 edustajaa, jotka valitaan suhteellisella vaalitavalla nelivuotiskaudelle. Ylähuoneen eli senaatin (Senát) 81 edustajaa valitaan kuusivuotiskausille, yksi kolmasosa edustajista vaihtuu joka kahden vuoden välein kaksivaiheisessa enemmistövaalissa.

Korkein vetoomustuomioistuin on korkein oikeus. Perustuslaillinen oikeus tuomitsee perustuslailliset kysymykset, sen presidentin valitsemat jäsenet nimitetään kymmenvuotiskausille.

Tšekin presidentti oli vuoteen 2003 asti kirjailija ja entinen toisinajattelija Václav Havel. Sen jälkeen maan presidentiksi nousi hänen vanha kilpailijansa Václav Klaus, jonka toinen kausi päättyy 2013. Klaus oli perustamassa kansalaisdemokraattista puoluetta (Občanská demokratická strana, ODS) ja johti sitä pitkään. Mirek Topolánekin puoluejohtajakaudella Klausin suhde puolueeseen on viilennyt ja hän on luopunut sen kunniapuheenjohtajuudesta. Valtavirrasta poikkeavista ilmastonmuutos- ja EU-kannoistaan tunnettu Klaus on kuitenkin yhä maan suosituimpia poliitikkoja.

Tšekin poliittinen spektri vaihtelee uudistetusta kommunistipuolueesta äärioikeiston nationalistisiin puolueisiin. Keskusta-oikeistolaista ODS:ää oikeammalla oleva puoluekenttä on hajautunut, ja epäonnistunut yrityksissään yhdistyä.

Kesäkuun 2002 parlamenttivaaleissa enemmistön saivat sosiaalidemokraatit (ČSSD) ja kommunistien enemmistösiipi. Puolueet eivät kuitenkaan voineet muodostaa hallitusta sosiaalidemokraattien johtajan Vladimír Špidlan kommunistivastaisuuden vuoksi. Hallitus muodostui sosiaalidemokraattien, kristillisdemokraattien (KDU-ČSL) ja liberaalien (US-DEU) kesken 101:99 parlamenttipaikkojen enemmistöllä. Kesäkuun 2004 hallituspuolueille katastrofaalisten europarlamenttivaalien jälkeen hallitus muodostettiin uudelleen samalle pohjalle, mutta Špidla syrjäytettiin puolueen sisäisen kapinan jälkeen. Häntä seurasi pääministerinä Stanislav Gross ja erinäisten skandaalien jälkeen Jiří Paroubek.

Kesäkuun 2006 vaaleissa konservatiivinen ODS voitti niukasti likaisen vaalikamppailun jälkeen, mutta oikeistopuolueiden, ODS:n, kristillisdemokraattien ja vihreiden paikkamäärä parlamentissa jäi tasan sataan kahdestasadasta. Klaus nimitti hallituksen muodostajaksi ODS:n johtajan Mirek Topolánekin, jonka ensimmäinen yritys muodostaa hallitus kaatui epäluottamuslauseeseen, mutta toinen ODS:n, vihreiden ja kristillisdemokraattien hallitus selvisi luottamuslauseäänestyksestä.

Topolánekin oikeistohallitus tuki Yhdysvaltain esitystä sijoittaa Maalle sijoitetun reittivaiheen ohjuspuolustuksen tutka-asema Tšekkiin, vaikka suuri enemmistö tšekeistä vastustaa sitä.

Topolánekin hallitus joutui eroamaan saatuaan parlamentilta epäluottamuslauseen 24. maaliskuuta 2009. Suurimmat puolueet sopivat ensin ennenaikaisten vaalien järjestämisestä lokakuussa 2009, mutta ajatuksesta on sittemmin luovuttu, joten seuraavat vaalit pidetään vasta vaalikauden päättyessä toukokuussa 2010. Vaaleihin asti toimeenpanovaltaa käytti Jan Fischerin virkamieshallitus.

Petr Nečasin keskustaoikeistolainen (ODS- ja TOP 09- ja Věci veřejné -puolueiden) hallitus nimitettiin kesäkuussa 2010.[18] Nečas joutui eroamaan tehtävästä kesäkuussa 2013 korruptiosyytteiden takia. Nečasin kansliapäällikköä ja väitettyä rakastajatarta Jana Nagyovaa syytettiin lahjuksista ja osallisuudesta vallan väärinkäyttöön. Poliisi epäili Nagyovan pyytäneen sotilastiedustelua vakoilemaan pääministerin vaimoa Radka Nečsováa. Sen jälkeen hallinnut pääministeri Jiří Rusnokin hallitus hävisi parlamentin luottamusäänestyksen heinäkuun alkupuolella ja pyysi eroa 13.8.2013. Rusnokin hallitus pysyi pystyssä vain kuukauden. Parlamentti hajotettiin ja maassa pidettiin parlamenttivaalit lokakuussa 2013.Tammikuun 2014 puolivälissä saatiin sopu vaalien jälkeisestä hallituksesta. Uuden keskusta-vasemmistohallituksen pääministeriksi tuli vaalivoittajapuolue sosiaalidemokraattien puheenjohtaja Bohuslav Sobotka. Uusi hallitus aloitti 29.1.2014. Hallituskumppaneina sosiaalidemokraateilla ovat kristillisdemokraattinen puolue ja miljardööriliikemies Andrej Babišin syksyllä 2013 perustettu Ano-liike. Babiš toimii hallituksessa valtiovarainministerinä.

Tšekit valitsivat presidentin ensimmäisen kerran suoralla kansanvaalilla tammikuussa 2013. Toisella kierroksella sosiaalidemokraatteja edustanut entinen pääministeri Miloš Zeman sai 55 prosenttia äänistä.

Osat

Tšekin länsiosa muodostuu historiallisesta Böömin maakunnasta ja itäosa Määristä, koilliskulmassa on pieni osa historiallista Sleesiaa.

Tšekin tasavallassa on 13 lääniä (kraj) sekä pääkaupunkialue (hlavní město):

Tšekin hallintoalueet (tekijä: Happenstance, lisensi: CC-BY-SA 2.5)
LääniLäänin pääkaupunki
Pääkaupunki Praha, Hlavní město Praha 
Keski-Böömin lääni, Středočeský krajHallintovirastot sijaitsevat Prahassa
Etelä-Böömin lääni, Jihočeský krajČeské Budějovice
Plzeňin lääni, Plzeňský krajPlzeň
Karlovy Varyn lääni, Karlovarský krajKarlovy Vary (Karlsbad)
Ústín lääni, Ústecký krajÚstí nad Labem
Liberecin lääni, Liberecký krajLiberec
Hradec Královén lääni, Královéhradecký krajHradec Králové
Pardubicen lääni, Pardubický krajPardubice
Olomoucin alue, Olomoucký krajOlomouc
Määrin-Sleesian lääni, Moravskoslezský krajOstrava
Etelä-Määrin lääni, Jihomoravský krajBrno
Zlínin lääni, Zlínský krajZlín
Vysočinan lääniJihlava

Maantiede

Tšekin kartta (CIA)
Tšekki satelliittikuvassa syyskuussa 2003 (NASA)

Tšekin maantiede on vaihtelevaa. Läntinen Böömi muodostaa alangon, jota ympäröivät matalat vuoret kuten Sudeetit. Elbe (tšekiksi Labe) ja sen sivujoki Vltava kuljettavat vedet pois alueelta. Elben lähteillä Sudeeteilla, Krkonošella sijaitsee 1602 m korkea Sněžka, joka on Tšekin korkein kohta. Määri, Tšekin itäinen osa, on mäkistä, ja sieltä vedet laskevat enimmäkseen Moravajoen kautta, mutta myös Oderjoen lähde on Määrissä.

Ilmasto on leuto, tyypillinen keskieurooppalainen, jossa on viileät kesät ja kylmät, kosteat talvet. Väli-ilmasto.

Kasvillisuusvyöhykkeeltään maa kuuluu lehtimetsävyöhykkeeseen, mutta ylängöillä ja vuoristoilla on havumetsää.

Talous

Tšekki on yksi entisen kommunistiblokin vauraimpia ja menestyksekkäimpiä maita. Se oli tätä jo ennen kommunismia, maan vauraus oli syntynyt paljon aiemmin. Teollistuminen alkoi jo 1800-luvulla. Pääteollisuudenalat ovat raskas teollisuus, koneenpajateollisuus, rauta- ja terästuotanto, metallituotteet, kemikaalit, elektroniikka, ajoneuvot, tekstiilit, lasi, keramiikka ja lääkkeet. Volkswagen-konsernin 1991 ostama Škoda Auto on pyrkinyt eroon sosialistisen ajan kehnosta maineestaan varsin menestyksekkäästi. Tšekin lentokonetehdas Aero on pystynyt ylläpitämään lentokonetuotantonsa. Evektor-Aerotechnik on puolestaan kevytilmailun koneiden markkinajohtajia. Elintarviketeollisuudessa tärkeimpiä ovat sokerijuurikas, rehut, perunat, vilja ja maltaat. Maa on kuulu oluistaan; tunnetuimmista tšekkiläisistä oluista valtion omistama Budweiser Budvar on pitkään kiistellyt tuotemerkkioikeuksista amerikkalaisen Anheuser-Busch-panimon Budweiser-olutmerkin kanssa.

Suuri osa maassa kulutetusta energiasta tuotetaan huonolaatuisella ja saastuttavalla ruskohiilellä. Ydinvoimalla tuotetaan 25 % energiasta ja osuuden odotetaan nousevan 40 %:iin. Norjan ja Venäjän maakaasutoimitukset ovat myös merkittävä energianlähde.

Kommunismin aikana valtio omisti 97 % yrityksistä, 1998 80 % oli jo yksityisessä omistuksessa. Yksityistäminen hoidettiin arvoseteleillä, ja nykyään Tšekissä yksityinen osakkeenomistus on yksi korkeimpia maailmassa.

Neuvostoliiton luhistuessa Tšekkoslovakian viennistä meni 95 % Neuvostoliittoon. 1990-luvun alussa Tšekin valuutta devalvoitiin noin 80 prosentilla. Tämä avasi viennin länteen.

Keskipalkka vuonna 2005 on noin 600 euroa. Siitä maksetaan noin 30 % veroa, jolla ylläpidetään suhteellisen laajaa sosiaaliturvaa.

Väestö

Väestöjakauma

Heinäkuussa 2007 Tšekissä arvioitiin olevan noin 10 230 000 asukasta.

Valtakieli (95 %) on tšekki (čeština/český jazyk). Vähemmistökansoja ovat saksalaiset, romanit, unkarilaiset ja puolalaiset. Vuoden 1993 jaon jälkeen slovakit muodostavat suurimman vähemmistön, 2 % väestöstä.

Uskonnot

Suurimmat uskontokunnat ovat katolisuus (27 %), protestanttisuus (1 %), hussilaiset (1 %) ja pieni juutalainen yhteisö. 59 % väestöstä ei tunnusta mitään uskontoa. Kaikkiaan 34 % väestöstä kuuluu johonkin uskontoon. Tšekki onkin Euroopan vähiten uskonnollinen maa.

Suurimpia kaupunkeja

  1. Praha (1 183 729)
  2. Brno (366 661)
  3. Ostrava (309 531)
  4. Plzeň (162 627)
  5. Olomouc (100 752)
  6. Liberec (97 400)
  7. České Budějovice (95 245)

Kulttuuri

Tšekinkielinen kirjallisuus on ollut tärkeää jo 1800-luvun lopusta Itävalta-Unkarin ja myöhemmin natsien ja kommunistien hallituskausilla. Ehkä kuuluisin böömiläinen kirjailija Franz Kafka kirjoitti kuitenkin tuotantonsa pääasiassa saksaksi, vaikka hän tunsikin tšekin kielen. Toinen kuuluisa tšekkiläissyntyinen kirjailija, Milan Kundera, pakeni 1975 Ranskaan ja on kirjoittanut vuodesta 1989 ranskaksi. Muita kuuluisia kirjailijoita ovat Karel Čapek, Bohumil Hrabal, Pavel Kohout, Václav Havel ja Ivan Klíma. Kuuluisa on myös Jaroslav Hašek, jonka Kunnon sotamies Švejkin seikkailut maailmansodassa on laajalti tunnettu.

Tšekkiläisistä säveltäjistä kuuluisimpia ovat Antonín Dvořák, Bedřich Smetana ja Leoš Janáček. Kansanmusiikin alalta Böömi on lahjoittanut maailmalle polkan.

Kuvataiteen puolelta eräs kuuluisimpia lienee art nouveau -maalari Alfons Mucha.

Henkilömäärään suhteutettuna Tšekissä juodaan eniten olutta maailmassa (toiseksi jääneet saksalaiset ovat tosin epäilleet, että Tšekin ykkössijan salaisuus ovatkin janoiset saksalaisturistit). Tšekkiläinen keittiö tarjoaa melko liha- ja rasvapitoisia ruokia, jotka sopivat yhteen oluen kanssa. Tuoreet vihannekset ja kala ovat olleet vähemmällä huomiolla. Knöödelit ja perunaletut ovat omaleimaisia lisukkeita.

Urheilu

Tšekki on osallistunut sekä kesä- että talviolympialaisiin vuodesta 1994 alkaen. Vuoden 1996 kesäolympialaisista alkaen maa on saanut 3–11 mitalia, joukossa aina myös kultamitaleita. Kateřina Neumannová on saanut yhteensä kuusi olympiamitalia maastohiihdosta. Tšekin jääkiekkomaajoukkue voitti jääkiekon maailmanmestaruuden kolme kertaa peräkkäin vuosina 1999–2001 sekä vuosina 2005 ja 2010, sekä olympiakultaa vuonna 1998. Tšekin jalkapallomaajoukkueen paras arvokisasaavutus on EM-hopea 1996 Englannin kisoista. Tšekki sai kuudennen jääkiekon maailmanmestaruutensa vuonna 2010. Tunnetuimpia tšekkiläisiä jääkiekkoilijoita ovat muiden muassa Dominik Hašek ja Jaromír Jágr.

Merkittävimmät luonnonvarat

  • kivihiili
  • ruskohiili
  • grafiitti
  • kaoliini

Merkittävimmät vientituotteet

  • koneet
  • kemikaalit

Aiheesta muualla


Artikkeli on johdettu Wikipedian artikkelista. Teksti on saatavilla Creative Commons Attribution/Share-Alike -lisenssillä. Alkuperäisartikkelin muutoshistoria ja kirjoittajia voidaan löytää täältä.

Tekstissä käytettään kuvat: Tšekin läänit, tekijä: Happenstance, lisensi: CC-BY-SA 2.5; ja Kartta Tšekki EU-ssa, tekijä: David Liuzzo.

Henkilökohtaiset työkalut
Lämpötila Prahassa
Klikkaa tästä ja lue sääennuste