Studia Danubia -luentoja jälleen keväällä 2020

Studia Danubia -luentosarja jatkuu. Kevään 2020 luennot aloittaa seuran jäsenen, VTT Heikki Larmolan luento Samettivallankumouksesta.

Paikka: Töölön kirjasto, 4. kerros, Mika Waltari -sali, Topeliuksenkatu 6, Helsinki
Aika: klo 18.00 – 20.00

Torstai 23.1.2020

Rysäys keskellä Eurooppaa; Tsekkoslovakian “hellä” ja nopea vallankumous 30 vuotta sitten, VTT Heikki Larmola

Tsekkiläinen kirjailija Ivan Sviták totesi, että kuka tahansa, joka väittää marraskuun 1989 tapahtumien Tsekkoslovakiassa olleen vain paikallinen ilmiö ilman kytkentöjä supervaltoihin, on luokiteltavissa aasiksi. Näin tietysti oli. Tsekkoslovakiassa vain opiskelijoiden mielenosoituksesta lähtenyt tapahtumien vyöry oli nopeampaa kuin naapurimaissa.

Kun poliisit yrittivät tukahduttaa rauhallisen mielenosoituksen Prahassa 17.11.1989, niin vuoden loppuun mennessä oli muutettu parlamentin kokoonpanoa, poistettu enimmät kommunistit hallituksesta ja valittu uusi ei- kommunistinen tasavallan presidentti. Uuden vuoden puheen 1990 piti valtion päämiehenä kirjailija Václav Havel, joka oli ollut demokratia-liikkeen kantavia voimia. Siinä Havel kantoi huolta valtakunnan tilasta ja ennen kaikkea ympäristön saastumisesta ja turmeltumisesta. “Paluu Eurooppaan” oli alkanut.  

Heikki Larmola on 72-vuotias valtiotieteen tohtori ja entinen pitkäaikainen julkisen hallinnon virkamies, mm. ulkoministeriössä. Hän väitteli vuonna 2003 kommunistien valtaannoususta Tšekkoslovakiassa 1943–1948. Implisiittisesti siinä juoksi mukana vertailu Suomeen, miksi kommunistit eivät menestyneet täällä. Parhaillaan hän kirjoittaa ensimmäistä suomenkielistä tšekkien ja slovakkien poliittista historiaa.

Keskiviikko 19.2.2020

Unkarin polku EU:ssa – Mistä ongelmat kumpuavat? Dos. Heino Nyyssönen, Turun yliopisto

Luento käsittelee ja taustoittaa Unkarin politiikan nykytilaa ja pyrkii myös vastaamaan, mitä illiberaali valtio tarkoittaa.

Heino Nyyssönen on Euroopan ja erityisesti itäisen Keski-Euroopan politiikkaan keskittynyt tutkija, joka toimii nykyisin Turun yliopiston valtio-opin yliopistonlehtorina. Hän on kirjoittanut paljon Unkarista, ja kaksi uusinta teosta käsittelevät maan nykypolitiikkaa ja Eurooppa-suhdetta, sekä suomeksi että unkariksi. Nyyssönen on myös Kosmopolis-lehden päätoimittaja.

Torstai 26.3.2020

Ohrid – Balkanin Jerusalem, Rovasti TM Johannes Karhusaari

Pohjois-Makedonian Ohrid, antiikin Lihonidos, sijaitsee samannimisen järven rannalla. Nimestä Ohrid on ensimmäinen merkintä vuodelta 879. Se on vanha Illyrialainen kaupunki ja tärkeä etappi Via Egnatian varrella, joka yhdisti Adrian ja Egean meret. Kaupungissa oli jo kolmannella vuosisadalla piispanistuin. Yhdeksännellä vuosisadalla siellä vaikuttivat Kirilloksen ja Methodioksen oppilaat Kliment ja Naum. Pyhän Klimentin toiminta teki Ohridista Balkanin merkittävimmän slaavien kulttuurikeskuksen. Klimentin yliopistossa oli 900- luvulla 3500 opiskelijaa. Ohrid oli merkittävä bysanttilaisen taiteen keskus ja Makedonialaisen kulttuurin sekä kirkollisen elämän keskus. Ohridissa on kaksikymmentäseitsemän kirkkoa, varhaiskristillisiä kirkon raunioita ja kastekappeleita.

Rovasti TM Johannes Karhusaari on eläkkeellä oleva Ilomantsin ort. srk:n kirkkoherra sekä kirkkotaiteen ja -arkkitehtuurin tutkija UEF.

Torstai 16.4.2020

Bulgarian valtio, muslimit ja islam 1878-1991, Dos. FT Teuvo Laitila, Itä-Suomen yliopisto 

Alustuksessa tarkastellaan valtion politiikkaa suhteessa muslimien ja islamin asemaan Bulgariassa. Miten vähemmistöjä kohdeltiin? Mitä oikeuksia heille myönnettiin – tai mitä evättiin? Mikä oli muslimien suhde Bulgarian valtioon ja bulgarialaiseen nationalismiin? Miten kommunistinen hallinto suhtautui muslimeihin?

Teuvo Laitila on FT, uskontotieteen dosentti, joka opettaa uskontotiedettä ja ortodoksista kirkkohistoriaa Itä-Suomen yliopistolla Joensuussa. Hän on perehtynyt Balkanin alueen ja Itä-Euroopan uskontoelämään sekä juutalaisten asemaan Suomessa.

Torstai 14.5.2020

Entisen Jugoslavian kirjallisuus (alustava, otsikko voi vielä muuttua) suomentaja Kari Klemelä

Kari Klemelä on suomentaja, kustantaja ja valokuvaaja. Suomentajana 1987 aloittanut Klemelä käänsi ensin kymmenen vuotta venäjästä, muun muassa Andrei Saharovin Muistelmat, Edvard Radzinskin teoksia ja Boris Akuninin salapoliisiromaaneja. Vuodesta 1997 hän on suomentanut entisen Jugoslavian alueen eteläslaavilaisista kielistä sloveenista, kroatiasta, serbiasta, bosniasta ja makedoniasta. Aiemmin alueen kirjallisuutta suomennettiin välikielen, esimerkiksi englannin, kautta. Klemelän suomennoksiin kuuluu muun muassa jugoslavialaisen Nobel-ehdokkaan Danilo Kišin trilogian suomentaminen. Trilogian viimeinen osa Tiimalasi ilmestyi 2009. Klemelä on ollut perustamassa Slovenia-seuraa 1999, toiminut sen varapuheenjohtajana 1999–2001 ja puheenjohtajana 2001–2009. Vuonna 2005 hän perusti suomennosten julkaisemiseksi kirjankustantamo Mansardan. Klemelä on naimisissa, ja perheeseen kuuluu kaksi poikaa. Hän asuu Sauvossa ja Izolassa.